Deprecated: Function set_magic_quotes_runtime() is deprecated in /home/httpd/html/www.kuninkuusravit.fi/www/textpattern/lib/txplib_db.php on line 14
Kuninkuusravit: Sanomalehtimiesten pöytään alkoholia 100 mk - ja paljon muuta mukavaa

Päiviä Kuninkuusravien alkuun:

Lue tästä liikennejärjestelyistä! | Iltajuhla

Sanomalehtimiesten pöytään alkoholia 100 mk - ja paljon muuta mukavaa

» Kirjoitettu: 01.06.2010 » Petro Ropo

Kuninkuusravien järjestäjien on hyvä kaivella edes hieman menneitä ja tutkailla kuinka järjestelyt ovat sujuneet aikaisemmin. Lähinnä muistin virkistämistä tehdään muutamien edellisten kunkkareiden kohdalla, mutta pahaa ei tee, vaikka lähihistorian sijasta tonkaisisi hieman kauempaakin. Perimätieto voi kuninkuusravimatkan edetessä värjäytyä kertojiensa mukaan, mutta tiukka matemaattinen fakta ei valehtele.

Oulu-joessa on virrannut vettä ihan jonkin verran siitä kun Oulussa järjestettiin kiihkoisan 60-luvun viimeiset Kuninkuusravit vuonna 1969. Seppelepari Forten ja Marinkan juhliin päättyneiden Kuninkuusravien tositearkisto löytyi hieman historiapölyttyneessä muodossa mutta hyväkuntoisena, joten ei muuta kuin kansiota tonkimaan.

”Suomen Kuninkuusravit -69, Tuira”

Reilut 40 vuotta sitten huolehdittiin hyvin, että Kuninkuusravien rahat eivät sotkeutuneet muiden ravijärjestämisen tuloihin ja menoihin. Kuninkuusraveissa oli oma erillinen kirjanpitonsa,  Pankkikirjan omistajakin oli selkeä. Säästöpankki Sampon pankkikirjan omistaja oli lyhyesti Suomen Kuninkuusravit -69, Tuira.

”Ajanottolaitteen vuokra ajoista 9.-10.8.1969 mk 100:-”

Maalikameroista ei vielä 1969 tiedetty mitään, mutta ajanottolaitteita kuitenkin käytettiin. Edistyksellisesti laitteet eivät seisoneet radoilla, vaan keskusjärjestö vuokrasi laitteistoa radoille. Nykyään on palattu osittain samaan; maalikamerat kiertävät radoilta toiselle Fintoton toto-operaattorin mukana. Satasen laskun on kuitannut saaduksi Suomen Ravirenkaan puolesta Raimo Dahlman, joten tunnollinen Kuninkuusraviorganisaatio oli hoitanut oitis velvoitteensa keskusjärjestöä kohtaan. Hyvältä näyttää tähän mennessä.

”Lounas a´4,40, voita a´0,85, vesiä a´1,60”

Kuninkuusravien valmistelu vaati tietenkin lounaita, joita nautittiin ajan oululaisen hevosmiestavan mukaan Hotelli Arinassa. Lounaasta oli laskutettu 4,40 markkaa, voista erikseen 0,85 markkaa per kappale ja vedestä 1,60 markkaa per kappale. Asiasta tietämättä mitään, niin täytyy todeta, että veden hinta tuntuu varsin korkealta. On jopa jonkinlainen mahdollisuus, että ko. vedet on vahvistettu vaikkapa etanolilla, tai on niissä täytynyt olla ainakin hiilihappoa koko lailla tujakasti. Lasku olikin nykysilmälasein tarkasteltuna sitten luku sinänsä. Yhteissummaan 79,95 markkaa lisättiin ensin tarjoilupalkkio 1,42 markkaa. Tämän jälkeen lisättiin liikevaihtovero 12 prosenttia eli 9,76 markkaa ja sitten vielä joku hämärä 2 markan lisä (”Oulun vesi” koodin käyttömaksuko?). Kokonaissummaksi saatiin 93,13 markkaa, ja muutamia kertoja oli työteliään porukan pitänyt Arinassa käydä ennen kuin suunnitelmat olivat vesiselvät...eikun veden pitävät ja hyväksi menestyksekkäissä kuninkuusajoissa todetut.

”Poliisin antamia ohjeita on noudatettava”

Lupa Kuninkuusravien järjestämiseen piti anoa Oulun kaupungin poliisilaitokselta. Hakemukseen suostuttiin yhden A4-paperin kokoisella päätöksellä. Ehtoja oli kaikkiaan kuusi, joista varsinkin viitoskohta oli tärkeä: Poliisin antamia ohjeita on noudatettava. Huvilupa maksoi leimaverona 4,20 markkaa ja sen lisäksi järjestäjille tuli kuluja kolmen konstaapelin huvikomennusrahoista yhteensä 81 markkaa. Lupa irtosi sujuvasti 7. elokuuta eli hyvinkin ajoissa kunkkareiden alusviikon torstaina.

”-Maan parhaat ravurit. –hyvät hotellimajoitustilat sekä maan suosituin Nallikarin leirialue”

Printtimainontaan satsattiin sanomalehdistössä melkoisen maltillisesti. Lapin Kansaan ja muutamaan muuhun lähialueen paikallislehteen oli laitettu yhdelle palstalle (50mm) yksi 35 mm -kokoinen ilmoitus. Pääteksti mainoksessa oli OULU KUTSUU, seuraavana päiväys ja logo sekä lopuksi yllä olevat repäisevät mainostekstit. Markkinoinnissa käytettiin tosin ennakoivasti hyvin paljon TOTO-logoa ja pelijännityksen tematiikkaa aivan, kuten tänä päivänä taas on siirrytty käyttämään. Kuninkuusravit menivät urheilu edellä, mutta peliä unohtamatta. Nallikarin maan suosituimmuudesta uskallamme mennä edelleen takuuseen, mistään muualta kuin Oulusta et löydä suositumpaa Nallikari-nimistä leirintäaluetta!

”Osamarkat ja lunastamattomat 2.151,05 mk”

Totovaihdot eivät vielä 60-luvulla merkinneet järjestäjille siinä määrin kuin nykyään. Lauantaina kokonaisvaihto oli vajaat 82 000 markkaa ja sunnuntaina pelattiin reilut 93 000 markkaa. Kuninkuusravien avauspäivänä jäi lunastamattomia tositteita ja osamarkkoja vain 41,30 markkaa, mutta sunnuntaina summa repesi 2 151,05 markkaan (havainnollistaen tämä tarkoittaa esimerkiksi 23,09 edellä esiteltyä Arinan laskua). On mahdollista että väliyön aiheuttama yleinen hilpeys osoittautui järjestäjien kannalta hyväksi, sillä lunastamattomat voittotositteet kirjattiin suoraan tototuottoon. Viikonlopun puhdas tototuotto kulujen (mm. johtajan päivärahat) jälkeen oli 16 570,25 markkaa

”Ilmoitus ohjelmassa 300:-”

Ravien ajo-ohjelmaan myytiin kaupallisia mainoksia muihin tuloihin nähden hyvällä hinnalla. Mm. lääketehdas Orion maksoi ilmoituksestaan laskun mukaan 300 markkaa. Laskun lähettämisessä ei säntillisyyden tähden turhia tupakoitu, sillä se on kirjattu kuninkuusravisunnuntaille eli 10.8.1969.

”Oulun kaupungin sähkölaitos – 2,73 markkaa”

Kuninkuusravien ja Oulun kaupungin yhteistyö oli vilkasta, kuten tämän kokoluokan tapahtuman kohdalla olla pitääkin. Kaupungin sähkölaitokselta vuokrattiin Kuninkuusraveihin kaapeleita, tulppia yms. pientä sähkötilpehööriä melkoinen määrä. Eikä siinä vielä kaikki! Mukaan heitettiin neljä kappaletta 10 A- työmaakeskuksia ja yksi 25 A-työmaahaaroituskeskus. Laskua 12,4 prosentin liikevaihtoveroineen kertyi huimaavat 2,73 markkaa eli vajaa puolet yhdestä lauantain pääsylipun hinnasta. Tätä vuokrasopimusta voi jälkikäteen pitää jopa edullisena. Esimerkiksi Orionin käsiohjelmamainoksen hinnalla olisi voitu vuokrata 109,89 kertaa kyseiset sähköartikkelit.

”9 kuljetusta päivystyksen aikana”

Sairaankuljetus P. Kiira huolehti Kuninkuusravien ambulanssipäivystyksestä. Koko viikonlopun aikana oli odotuspäivystystä 15 tuntia hintaan 20 markkaa tunti. Sunnuntailisänä hintaan pompsahti kokonaista 2 markkaa. Lisähuomiona laskuun oli kirjattu ”9 kuljetusta päivystyksen aikana”, joten kiirettä on totisesti pitänyt ambulanssipuolella. Laskukansio ei kerro, että keskeytettiinkö tapahtuma , jos ambulanssi lähti ajoon. Epäilemme, että ei.
”Vuokraa yhteensä 10 markkaa, lasku pyydetään maksamaan kaupungin rahatoimistoon.”
Majoituspuoli oli tapetilla jo vuonna 1969. Kuninkuusravijärjestäjät vuokrasivat Oulun kaupungin Kansakoululaitokselta Keskuskansakoulun huonetilat väliaikaismajoitukseen viikonlopun ajaksi. Käytön korvaukset eivät päätä huimanneet, sillä kokonaisvuokra oli 10 markkaa, mikä pyydettiin maksamaan kaupungin rahatoimistoon.

”Sanomalehtimiesten pöytään alkoholia 100 mk”

Kuninkuusravien jälkeistä kutsuvierastilaisuutta isännöi Pohjolan Hevosystävät ry. Nykyinen ravijärjestäjä muonitti 84 kutsuvierasta, joiden joukossa oli myös sanomalehtimiehiä eli nykyisin journalisteina tunnetun ammattiryhmän väkeä. Laskuerittely oli selkeä eikä jättänyt tilaa epäSELVYYDELLE. 84 illallista a´16 mk yhteensä 1344mk, sanomalehtimiesten pöytään alkoholia 100 mk sekä muiden kutsuvieraiden lisätarjoilu (erikseen kirjoitettuna) 231,79 mk.

”Kenttävuokraa 16 331,70 markkaa”

Oulun kaupungin urheilu- ja ulkoilutoimisto vuokrasi Äimäraution ravirata-aluetta ravien järjestäjille. Vuokra ainakin Kuninkuusravien osalta oli 15 prosenttia pääsylipputuloista. Eipä ihme, että myydyt liput laskettiin tarkkaan eikä piiruakaan yläkanttiin. Lauantain kuuden markan pääsylippuja oli myyty 5857 kappaletta ja sunnuntain 8 markan pääsylippuja 9217 kappaletta. Kokonaistuloista 108 878 markkaa maksettiin sitten vuokra. Myytyjen lippujen laskemiseen olikin mennyt tällä tavalla reilu viikko.

Summa summarum

Kuninkuusravit olivat isoa liiketoimintaa jo vuonna 1969. Monet asiat ovat muuttuneet vuosien aikana, mutta peruslähtökohdat ovat pysyneet samoina. Parhaat suomenhevoset ja muut kilpailijat tarjoavat isolle yleisöjoukolle vauhdikasta menoa. Yleisöä on paikalla runsaasti ja monia normaalista ravikilpailutoiminnasta poikkeavia asioita pitää muistaa hoitaa. Järjestelyt vaativat paljon markkinointia, palavereja ja erilaisia hankintoja täytyy tehdä etukäteen. Hintatasosta saa paremmin kuvaa, jos hinnat muutetaan matemaattisesti vastaamaan nykyhintoja. Vuoden 1969 markka vastaa tällä hetkellä noin 1,33 euroa.


Oulu kutsuu,
Petro Ropo
Ilkka Nisula





Kuvagalleria

Paina kuvaa nähdäksesi sen suuremmassa koossa.