Deprecated: Function set_magic_quotes_runtime() is deprecated in /home/httpd/html/www.kuninkuusravit.fi/www/textpattern/lib/txplib_db.php on line 14
Kuninkuusravit: Hikipisaroita ja liikutuksen kyyneleitä

Päiviä Kuninkuusravien alkuun:

Lue tästä liikennejärjestelyistä! | Iltajuhla

Hikipisaroita ja liikutuksen kyyneleitä

» Kirjoitettu: 09.07.2010 » Eliisa Salminen

Nostan heti kädet pystyyn. Olen täysin mopo Kuninkuusravi-meriittejä vertailtaessa. Luvassa ei siis ole tarinaa vuodesta -90, sillä Oulun Kuninkuusravit tulevat olemaan minulle neljännet. (Mainittakoon tosin, että sitäkin hervottomampia muistoja niistä kolmista edellisistä on.)

Tänä vuonna on erikoistilanne, sillä pääsin työni puitteissa kurkistamaan kulisseihin ja sulautumaan osaksi ”kunkkarijengiä”. Täällä Hippoksessa on semmoinen kaarti vanhan liiton hevostietäjiä ja kuninkuusravieksperttejä, että olen tuntenut olevani hyvissä kannattimissa – kysymyksiin saa aina vastauksen. Puhelinlangat ovat myös käyneet kuumina Äimäraution ja Tulkintornin välillä, kun me tiedottajanpälpättäjät olemme päässeet vähän ”viestimään”.

Joka vuosi järjestelyistä ja valmisteluista opitaan jotakin uutta. On aika harvinaista, että tämän kokoinen vuosittainen suurtapahtuma järjestetään joka kerran eri porukalla. Se aiheuttaa tietenkin järjestäjille harmaita hiuksia, mutta vastineeksi rata saa aina oman näköisensä tapahtuman. Oulun Kuninkuusravit on mielestäni hieno mixi perinnettä ja nuorekasta draivia, nykyaikaisuutta. Jälkimmäinen näkyykin jo Kuninkuusravien tämänvuotisilta nettisivuilta ja esimerkiksi radiomainonnan kekseliäästä tyylistä.

Muutaman sanasen aion jakaa omista kunkkarikokemuksistani. Muistan, kun Kouvolassa olimme ystäväni kanssa aivan suut ymmyrkäisenä, miten paljon ihmisiä voi raviradalle mahtua. Kunkkarit olivat elämys, kyllä siinä kylmät väreet menivät, kun loppusuoralla koko ravikansa kannusti yhdestä suusta.

Valmistautumisemme kolmen päivän tapahtumaan kesähelteessä oli vähän siinä ja siinä, sillä meillä oli mukana vain telttapahanen. Koska leirintäpaikkaa ei enää löytynyt, yövyimme mukavasti huoltoaseman pihassa – itse asiassa ojassa. Ei se kyllä menoa haitannut.

Jyväskylään pääsimme yrityksen kutsuvieraina, mikä oli positiivinen kokemus. VIP-alue oli siellä suuri ja ruoka hyvää…samoin juoma. Meitä kierrätettiin porukassa katsomassa kuningas- ja kuningatarkandidaatteja, ja olin päässyt siinä sivussa kuulemma maikkarillekin. Hiki virtasi Keski-Suomessakin, kesän rusketuksen taitaa saada perinteisesti kunkkareista.

Viime vuoden Kuninkuusraveissa olimme jälleen samaisen ystäväni Sofian kanssa matkassa, tosin olimme saaneet poikaystävämme raahattua ensi kertaa paikan päälle. Istahdamme aina samaan kohtaan, etusuoran screenin eteen mahdollisimman ylös. Kyseinen paikka on jo kymmeniä vuosia Kuninkuusraveissa kiertäneen tuttavapariskuntamme vakiospotti, joiden hevosia olen Vaasassa treenaillut vuosia.

Kun Pertti Puikkonen lauloi, ja näin, kuinka jo pikkupojasta Kuninkuusraveissa isoisänsä ja isänsä kanssa käynyt tuttavani  itki liikutuksesta, ymmärsin, mitä tämä tapahtuma monille merkitsee. Oma taipaleeni saa jatkoa parin viikon päästä. Tavataan.

Eliisa Salminen
Kirjoittaja on Suomen Hippos ry:n tiedottajan äitiysloman sijainen





Kuvagalleria

Paina kuvaa nähdäksesi sen suuremmassa koossa.